Metsän ravinnepuutokset voivat pahimmillaan lamauttaa puuston kasvun ja huonontaa tukkipuun laatua merkittävästi. Siksi puutostilat on hyvä opetella tunnistamaan.
Kuinka usein tulet kiinnittäneeksi huomiota puuston yleisilmeeseen? Metsänomistajan olisi hyvä ottaa tavaksi tutkailla puiden ulkoisia muutoksia aina metsässä kävellessään, sillä ravinnepuutokset ovat usein paljailla silmillä havaittavissa. Mitä aiemmin puutoksia aletaan hoitamaan, sitä vähemmän tuhoa ne ehtivät saada aikaan.
Mutta millaiset merkit kielivät puutoksesta ja kuinka niiden kanssa tulisi toimia? Lue helpot vinkit ravinnepuutosten tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon!
Mitä haittaa metsän ravinnepuutoksista on?
Mikäli metsänomistaja toivoo saavansa metsästään mahdollisimman hyvän tuoton, ravinnepuutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti. Puutokset hidastavat metsän kasvua tai pahimmillaan jopa pysäyttävät sen ennen pitkää kokonaan. Puu voi myös alkaa kasvattaa niin kutsuttuja poikaoksia, jotka kilpailevat korkeudessa puun latvuksen kanssa. Tällöin puusta tulee pensasmainen, eikä siitä näin ollen pystytä saamaan laadukasta tukkia.
Metsän ravinnepuutos heikentää myös puun vastustuskykyä, jolloin sen kyky selviytyä esimerkiksi siihen kohdistuvista ulkoisista tekijöistä (kuten ötököistä tai sienitaudista) heikkenee. Pahimmillaan puu voi kärsiä usean ravinteen puutostilasta.
Näin tunnistat mäntymetsän ravinnepuutokset
Se, miten puu oireilee ravinnepuutoksesta, riippuu puulajista sekä siitä, minkä ravinteen puutostila on kyseessä. Seuraavilla keinoilla voit kuitenkin selvittää puun terveydentilan silmämääräisesti:
- Kuinka monen kesän neulaset puussa on kiinni?
Terveellä männyllä on oksissaan yleensä 3–4:n vuoden neulaskerrat. Jos puun latvukset ovat niin harvat, että niistä ikään kuin näkee läpi, puu ei ole saanut tarpeeksi fosforia. Koska fosfori on puulle tärkeä rakennusaine, se pyrkii turvaamaan tulevaa kasvua siirtämällä fosforia vanhoista neulasista uusiin.
- Minkä värinen latva on?
Puun latvuksen tulisi olla kauniin vihreä. Jos latvuksen väri on kuitenkin enemmän keltainen kuin vihreä, on syynä kaliumin puutos. Kalium on puulle elintärkeä ainesosa vedensaannin ja muiden ravinteiden ottamisessa, joten puutos kannattaa korjata mahdollisimman pian – jos puu ei saa tarpeeksi kaliumia, ei se pysty hyödyntämään muitakaan ravinteita yhtä tehokkaasti. Kaliumin puutos voikin johtaa helposti muihinkin puutostiloihin.
- Ovatko sivuoksat yhtä korkealla kuin latvus?
Puun latvan tulisi aina olla sivuoksia korkeampi, eli latvan tulisi olla terävä. Mikäli sivuoksat rönsyilevät latvuksen tasolle, on kyseessä boorin puutos. Tällöin puu ei oikein tiedä, mihin suuntaan sen kuuluisi kasvaa – tällöin latvuksesta tulee pallomainen, ja puu voi jäädä matalaksi ja pensasmaiseksi. Boorilannoituksesta pääset lukemaan lisää täältä.
Kuusimetsän ravinnepuutokset
Yleisin ravinnepuutos kuusella on boorin puute, jota se tarvitsee paljon enemmän kuin muut puut. Myös fosforin puutos on yleistä kuusimetsissä.
Kuusen ravinnepuutokset ovat mäntyä huomattavasti vaikeammin havaittavissa. Esimerkiksi kivennäismailla ainoa ulkoinen merkki puutostilasta on kasvun hidastuminen. Turvemailla kasvavien kuusien ravinnepuutos voi sen sijaan näkyä kellastuneina neulasina, mutta se näkyy yleensä ensimmäisenä kuusen alikasvoksissa.
Ravinnepuutosten ehkäisy ja hoito
Usein puu on kärsinyt ravinnepuutoksesta jo jonkin aikaa, ennen kuin sen vaikutukset alkavat näkyä ulkoisesti. Siksi korjaustoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä hetimmiten.
Metsän ravinnepuutos korjaantuu tilanteeseen sopivalla lannoitteella, joka turvaa puuston terveen kasvun parhaimmillaan vuosikymmeniksi lannoitteesta riippuen. Lannoite ei kuitenkaan poista jo tapahtunutta vahinkoa – kuten poikaoksien syntymistä – vaikka se auttaakin turvaamaan terveen kasvun jatkossa.
Paras ratkaisu onkin lannoittaa metsä jo ennen kuin ravinnepuutokset alkavat näkyä. Tällainen ennaltaehkäisy varmistaa, että puu saa kasvaa koko elämänsä terveenä, eivätkä puutokset pääse aiheuttamaan laatutappioita. Mikäli metsäsi ravinnetasapaino mietityttää, kannattaa olla meihin yhteydessä, jolloin arvioimme puustosi mahdolliset ravinnehäiriöt.
Metsän ravinnepuutokset eivät aina näy ulospäin
Joskus samalla alueella voi olla sekä terveen näköisiä että puutostilasta selkeästi kärsiviä puita. Tämä johtuu siitä, että eri puulajit oireilevat eri tavalla; esimerkiksi boorinpuutos alkaa näkyä kuusissa ja lehtikuusissa hyvin nopeasti, kun taas koivut saattavat sinnitellä pitkäänkin ilman ulkoisia merkkejä.
Lannoituspäätös kannattaa kuitenkin aina tehdä niiden puiden mukaan, joissa puutostila on silmin havaittavissa – tai mieluiten jopa ennen sitä. Mikäli lannoitusta lykkää edelleen, puutos alkaa ennen pitkää näkyä kaikissa puissa. Tällöin tilanne voi joidenkin puulajien osalta olla muuttunut jo erittäin radikaalisti.
Joskus ravinnepuutosten varmistamiseen tarvitaan neulasanalyysi, jonka avulla maaperän ravinnepitoisuudesta pystytään saamaan tarkkaa tietoa.
Mikäli oman metsän tilanne jäi mietityttämään, lähetä meille kuva metsästäsi – asiantuntijamme pystyvät arvioimaan metsän mahdolliset ravinnepuutokset kuvan perusteella.
