Metsän lannoitus hyödyttää puita, mutta voiko lannoituksesta olla vesistöille ja ympäristölle jotain haittavaikutuksia? Lannoitusasiantuntija kertoo!
Metsälannoituksen ympäristövaikutukset mietityttävät monia metsänomistajia. Aihetta onkin hyvä pohtia, sillä lannoituksen tarkoituksena ei suinkaan ole edistää puuston kasvua ympäristön kustannuksella.
Lannoitusten kanssa 15 vuotta työskennellyt Havulatvan yrittäjä ja metsätalousinsinööri Samuli Kallio on uransa aikana perehtynyt lannoitusten ympäristövaikutuksiin ja seuraa tiiviisti uusia tutkimuksia aiheesta. Lue Samulin vastaukset yleisimpiin ympäristövaikutuksia käsitteleviin kysymyksiin!
Millaisia ovat metsälannoituksen ympäristövaikutukset vesistöjen osalta?
Pääsääntöisesti metsälannoitus ei aiheuta vesistöille haittaa. Tämä tietenkin vaatii, että lannoituksen toteuttaja tietää mitä tekee ja osaa ottaa huomioon tarvittavat asiat, kuten vesistöjen ja lannoitusalueiden väliin jätettävät suoja-alueet. Lisäksi täytyy varmistaa, että metsä on aina sopivassa kasvuvaiheessa lannoituksen kannalta. Lannoitteen sopivuus ja oikea määrä ovat myös avainasemassa, jotta riskeiltä voidaan välttyä.
Esimerkiksi me Havulatvalla tutustumme aina lannoitettaviin alueisiin huolella etukäteen, jotta lannoituksesta ei aiheutuisi ympäristölle haittaa.
Voiko lannoittaminen happamoittaa maaperää?
Lannoitetta pitäisi käyttää todella runsaasti ja usein, jotta metsän maaperä alkaisi happamoitua sen johdosta. Metsiä lannoitetaan niin vähän ja harvoin, että riskejä happamoitumiselle ei käytännössä ole. Vertailun vuoksi voidaan miettiä peltojen lannoittamista: niille lannoitteita levitetään vuosittain, mutta metsii vain muutaman kerran 50-80 vuoden sisällä.
Voiko metsälannoitus vaikuttaa metsän biodiversiteettiin?
Lannoitus voi vaikuttaa lievästi pieneliölajeihin, mutta vaikutus on ohimenevää. Yleisesti ottaen metsän mikrobit hyötyvät lannoittamisesta, ja esimerkiksi humuksen on todettu lisääntyvän metsälannoituksen ansiosta. Tämä taas eduksi sellaisissa metsissä, joissa humuksen määrä on vähäinen.
Typpilannoitus saattaa aiheuttaa jonkin verran heinäkasvien lisääntymistä, mutta kasvillisuus palautuu alkuperäiseen muotoonsa typpilannoitteen vaikutusajan loppupuolella.
Seurataanko Havulatvalla lannoituksen pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia?
Havulatvalla seurataan aktiivisesti eri tutkimuksia niin lannoittamisesta kuin metsäalalta yleisesti. Vesistöt ja ympäristö otetaan lannoitusta suunnitellessa ja toteuttaessa aina huomioon.
Voiko metsän kasvua edistää ilman kemiallisia lannoitteita?
Metsälannoituksessa käytetään itse asiassa aivan samoja ravinteita, joita metsissä luonnollisestikin esiintyy. Näitä ovat mm. typpi, fosfori ja kalium. Mitään ylimääräisiä kemikaaleja lannoitteissa ei siis ole, vaan kaikki ravinteet edistävät metsän kasvua luonnollisesti. Lisäksi lannoitukset suunnitellaan aina jokaiseen metsään yksilöllisesti, jotta metsän ravinnetasapaino pysyisi mahdollisimman optimaalisena.
Myös harvennuksella on oma roolinsa metsän kasvussa, sillä harventamisen myötä vahvimmat puut saavat enemmän ravinteita, valoa ja elintilaa itselleen. Pelkkä harvennus ei kuitenkaan auta, jos metsä kärsii ravinnepuutoksista. Siksi lannoitus on aina hyvä suunnitella harvennuksen yhteyteen, jotta puuston laadukas kasvu voidaan taata. Lannoitus on ikään kuin viimeinen silaus metsän hyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa.
Miten Havulatvalla huomioidaan ilmastonmuutos ja sen vaikutukset metsälannoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa?
Lannoituksen valmistuksen ja levityksen hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 600 kg hehtaarilta. Silläkin on merkitystä, levitetäänkö lannoite helikopterilla vai maata pitkin. Lannoituksesta on kuitenkin pidemmällä aikavälillä enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä mitä paremmin puu kasvaa, sitä enemmän se myös sitoo hiiltä. Esimerkiksi yksi typpilannoitus auttaa sitomaan jopa noin 10 000 kg hiiltä per hehtaari. Metsälannoituksen ympäristövaikutukset ovat siis positiivisia, sillä lannoituksen avulla ilmakehästä saadaan vähennettyä kasvihuonekaasuja.
Vaikuttaako metsän lannoitus lumituhoriskiin?
Suurin lumituhoriski niissä metsissä, jotka kasvavat korkealla merenpinnasta. Lannoitus vahvistaa kasvua ja puuston latvusta sekä kasvattaa neulasmassaa, latvuston tuuheutuminen taas lisää lumen tarttumapintaa. Mikäli metsäsi kuuluu lumituhojen riskialueeseen, lannoituksen suunnitteluun tulee käyttää erityistä huomiota. Lumituho on kuitenkin monen asian summa, joten sen toteutuminen ei ole automaatio, vaikka metsä sijaitsisikin korkealla.
Vaikuttaako lannoitus hyönteistuhoriskiin?
Kun puu on saanut lannoituksen myötä tarpeeksi oikeita ravinteita, se pystyy suojautumaan paremmin myös hyönteisiä vastaan. Oikein ravittu puu kykenee tuottamaan tarpeeksi pihkaa, mikä suojaa puuta hyönteisten lisäksi muiltakin ulkoisilta tuhoilta. Näitä ovat esimerkiksi puun rungossa olevat haavat.
Kuinka metsälannoitus vaikuttaa marjasatoon?
Metsälannoituksella on positiivisia vaikutuksia marjasadon määrään, ja eri kokeissa puolukkasadon määrä on lisääntynyt keskimäärin vuodessa noin 150 kg per hehtaari. Myös sienisato voi lisääntyä.
Mikäli sinulla heräsi kysymyksiä lannoituksen ympäristövaikutuksista, voit aina kääntyä puoleemme! Pystymme myös suunnittelemaan metsääsi sopivaa lannoitusta esimerkiksi karttakuvan avulla.
