Lannoittaminen on ollut Sukevan yhteismetsissä oleellinen osa metsänhoitoa jo kauan. Tällä kertaa metsiin tehtiin kasvatuslannoitus Havulatvan toimesta.
Savon ja Kainuun rajamailla sijaitsevaan Sukevan yhteismetsään kuuluu maa-alueita kaiken kaikkiaan noin 5000 hehtaarin edestä. Tästä alueesta noin 130 hehtaaria lannoitettiin kesällä 2025 Havulatvan toimesta.
Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö pitää lannoitusta hyvänä tapana kasvattaa metsän tuottoa ilman uusien metsien ostamista.
”Olen ollut puheenjohtajana nyt 12 vuotta, ja sinä aikana yhteismetsiin on tehty kasvatus- ja terveyslannoitusta noin 1900 hehtaarin verran. Lannoitus on tavallaan osa normaalia metsän kasvatuskulkua, ja isoille palstoille lannoitus on helppo toteuttaa.”
Tällä kertaa vuorossa oli kasvatuslannoitus, joka tehtiin helikopterilla. Lannoitteiksi valikoituivat YaraBelan Metsäsalpietari ja YaraMilan Metsän NP.
”Lannoituksilla lähdetään tavoittelemaan lisäkasvua. Etenkin kasvatuslannoituksissa lopputulos on usein ihan silmin nähden havaittavissa: neulasten väri tummenee ja metsä on kasvavan näköinen.”
Pieneltä toimijalta ketteryyttä ja asiantuntijuutta
Havulatvan Samuli Kallio oli Sirviölle tuttu jo ennestään, mutta lannoituspalveluita hän ei ollut yritykseltä aiemmin ostanut. Kalliolta kuitenkin tuli tarjous juuri, kun yhteismetsän lannoitusasiat alkoivat taas olla ajankohtaisia.
”Pyysimme kyllä vertailevan tarjouksen myös toiselta toimijalta, mutta Havulatvan tarjous oli hieman edullisempi, ja heillä oltiin muutenkin asian tiimoilta ensimmäisenä liikenteessä. Lisäksi Samulin asiantuntijuudella on hyvä pohja, sillä hän on ollut Yaralla aiemmin töissä.”
Tarjous tehtiin marraskuussa, ja itse lannoittaminen tapahtui heinäkuussa. Sirviön mukaan lannoituksen suunnittelu sattui hyvin yhteismetsän vuosikiertoon.
”Sopimukset hyväksyttiin sähköisesti ja tarkka lannoitusaikataulu täsmentyi lähempänä kesää.”
Sukevan yhteismetsän lannoittaminen jatkuu myös tulevaisuudessa
Sukevan yhteismetsiä on tarkoitus lannoittaa myös tulevaisuudessa, sillä Sirviö näkee lannoittamisessa isoja etuja.
”Metsätalouden laajentaminen pelkällä tilaostolla voi olla hankalaa, sillä tiloja on kuitenkin vain rajoitetusti tarjolla. Yksi hyvä keino metsän tuoton lisäämiseen on kuitenkin laittaa olemassa olevat tilat parempaan kasvuun lannoituksen avulla.”
Kasvatuslannoituksen vaikutusaika on 6–8 vuotta, jonka aikana lisäkasvua voi saada kaiken kaikkiaan jopa 15–20 m³ per hehtaari. Tällöin metsänomistajan vuosittainen tuottoprosentti noin 12–20 %. Systemaattinen lannoittaminen onkin mitä parhain keino metsävarallisuuden kasvattamiseen etenkin silloin, jos metsäpalstan osto ei ole mahdollista.
”Olemme tehneet jonkin verran myös tuhkalannoitusta turvesuon pohjiin, joissa kasvun muutos on todella helposti havaittavissa”, Sirviö lisää.
Helppoa metsälannoituspalvelua
Mikäli metsävarallisuuden kasvattaminen lannoituksen avulla kiinnostaa, Sirviö kehottaa ottamaan yhteyttä Havulatvaan. Kasvatuslannoitusprosessi Sukevan yhteismetsässä sujui juuri kuten piti, eikä yllätyksiä tai hankaluuksia tullut vastaan.
”Voin kyllä suositella Havulatvaa, ja olen itse asiassa jo suositellutkin, sillä tapaan työssäni paljon metsänomistajia. Pieni firma on ketterä ja joustava, eikä vastuukysymyksissä ole epäselvyyksiä. Kaiken kaikkiaan palvelu oli ostajan näkökulmasta hyvin helppoa ja kivutonta.”
Kiinnostuitko metsäsi lannoittamisesta? Ota yhteyttä ja kysy lisää!
