Typpilannoitus eli kasvatuslannoitus auttaa lisäämään tukkipuun osuutta, josta metsänomistajan suurin tuotto tulee.
Harvennuksella on metsänhoidossa suuri rooli, mutta niin on myös lannoituksella. Puuston kasvuun vaikuttaa etenkin typpi – jos sitä ei ole maaperässä tarpeeksi, puut eivät jaksa kasvaa. Siksi onkin tärkeää huolehtia siitä, että maaperä on tarpeeksi rikasta niin typen kuin muidenkin ravinteiden osalta.
Millaiseen metsään typpilannoitus sopii?
Typpilannoitus voidaan tehdä kivennäismaahan eli kangasmetsään. Suurin osa Suomen metsistä on kangasmetsiä, joten typpilannoitus on hyvin yleinen metsälannoitusmenetelmä.
Paras kohde typpilannoitukselle on havupuuvaltainen ja hyvin hoidettu metsä. Metsään tulisi olla tehtynä ensiharvennus ennen lannoituksen tekoa.
Milloin ja miten typpilannoitus tehdään?
Typpilannoitus suoritetaan aina kasvukaudella sulan maan aikaan, toukokuun ja syyskuun välillä. Lannoitus voidaan tehdä kahdella eri tavalla: joko ilmateitse helikopterilla tai maalevityksenä metsäkoneella. Helikopterilevityksen etuna on, että lannoitus voidaan helposti suorittaa sellaisissakin kohteissa, joihin metsäkoneella on vaikea päästä. Maalevitys taas on hieman tarkempi ja hinnaltaan edullisempi vaihtoehto.
Jo yksikin typpilannoituskerta on metsälle hyväksi, mutta parhaan lopputuloksen saa tekemällä lannoituksen kolme kertaa metsän kiertoajan aikana.
Typen puute kangasmetsissä
Typen puute aiheuttaa sen, että metsä ei pysty kasvamaan, vaikka maaperässä olisikin tarpeeksi muita ravinteita. Tämä taas vaikuttaa suoraan metsänomistajan tuottoon.
Metsämaan typpipitoisuus on helppo testata kotikonstein: kun turvepaakkua puristaa käsissään, paakun pitäisi tuntua ikään kuin kukkamullalta. Mikäli näin ei ole, on maaperässä liian vähän typpeä ja lannoitus on tarpeen.
Typpilannoituksen voi kuitenkin hyvin tehdä, vaikka metsässä ei varsinaisesti typen puutetta olisikaan, sillä se lisää puuston kasvua joka tapauksessa. Se onkin helppo tapa lisätä metsän tukkiprosenttia ja metsänomistajan tuottoa.
Miksi typpilannoitus?
Kun metsään tehdään typpilannoitus, puuston kasvu lisääntyy jopa 12–20 kuutiota hehtaarilta kahdeksan vuoden aikana. Kasvuvaste kestää mäntymetsissä kuusi kasvukautta, kuusimetsissä taas kahdeksan kasvukautta. Lannoitusinvestoinnille saa yleensä noin 10–20 % vuotuisen tuoton.
Typpilannoituksesta hyötyy puiden lisäksi myös muu kasvillisuus, ja esimerkiksi marja- ja sienisadot voivat parantua lannoituksen myötä. Lisäksi typpilannoitus on ilmastoteko: yhdellä lannoituskerralla ilmakehästä saadaan sidottua hiilidioksidia noin 10 000 kg hehtaarilta. Kyseinen määrä kattaa jo reippaasti yhden suomalaisen vuosittaisen hiilijalanjäljen!
Lannoitukset suunnitellaan aina yksilöllisesti jokaiseen metsään, ja typen mukana lannoitteeseen voidaan lisätä tarvittaessa myös muita ravinteita. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan metsääsi sopiva lannoitus!
