Typpilannoitus on paras tapa lisätä metsäsi tuottavuutta

Typpilannoitus eli kasvatuslannoitus auttaa lisäämään tukkipuun osuutta, josta metsänomistajan suurin tuotto tulee.

Harvennuksella on metsänhoidossa suuri rooli, mutta niin on myös lannoituksella. Puuston kasvuun vaikuttaa etenkin typpi – koska sitä ei ole suomalaisessa maaperässä tarpeeksi, puut eivät jaksa kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi onkin tärkeää huolehtia siitä, että parantaa lannoittamalla metsänsä kasvumahdollisuuksia.

Typpilannoitus voidaan tehdä joko helikopterilla tai metsäkoneella.

Millaiseen metsään typpilannoitus sopii?

Milloin ja miten typpilannoitus tehdään?

Typpilannoitus suoritetaan aina kasvukaudella sulan maan aikaan, toukokuun ja lokakuun välillä. Lannoitus voidaan tehdä kahdella eri tavalla: joko ilmateitse helikopterilla tai maalevityksenä metsäkoneella. Helikopterilevityksen etuna on, että lannoitus voidaan helposti suorittaa sellaisissakin kohteissa, joihin metsäkoneella on vaikea päästä. Maalevitys taas on hieman helpompi suunnitella ja hinnaltaan edullisempi vaihtoehto.

Jo yksikin typpilannoituskerta on metsälle hyväksi, mutta parhaan lopputuloksen saa tekemällä lannoituksen useamman kerran metsän kiertoajan aikana.

Typen puute kangasmetsissä

Typpilannoituksen voi hyvin tehdä, vaikka metsässä ei olisikaan typen puutetta varsinaisesti näkyvissä, sillä se lisää puuston kasvua joka tapauksessa. Lannoitus kannattaa kuitenkin tehdä etenkin silloin, kun olet hoitanut metsäsi hyvin ja haluat antaa metsällesi parhaan mahdollisen kasvun. Suomen metsien kivennäismaat ovat typpiköyhää, eli pääsääntöisesti niiden kasvua rajoittaa typen puute.

Typen puute aiheuttaa sen, että metsä ei pysty kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka maaperässä olisikin tarpeeksi muita ravinteita. Havulatvalla typpilannoitukseen lisätään aina myös booria, jotta metsän terve kasvu voidaan taata lannoituksen jälkeen.

Miksi typpilannoitus?

Kun metsään tehdään typpilannoitus, puuston kasvu lisääntyy jopa 12–20 kuutiota hehtaarilta kahdeksan vuoden aikana. Kasvuvaste kestää mäntymetsissä kuusi kasvukautta, kuusimetsissä taas kahdeksan kasvukautta. Lannoitusinvestoinnille saa yleensä noin 10–20 % tuoton per vuosi – kahdeksan vuoden aikana tuotto onkin siis jo melkoinen.

Typpilannoitus lisää myös tukkipuun määrää metsässä; yhdellä lannoituskerralla metsän tukkiprosentti nousee noin 5 %. Tämä tarkoittaa metsänomistajalle merkittävästi isompia tuloja seuraavassa hakkuussa. Lisäksi lannoituksen seurauksena metsän hakkuusta käytävä kilpailu voi lisääntyä merkittävästi ja täten myös metsänomistajan tulot nousevat uudelle tasolle.

Typpilannoitus lyhentää myös metsän kiertoaikaa. Yhdellä typpilannoituskerralla metsän kierotaikaa voi lyhentää 4–6 vuotta, koska metsän kasvu on tehokkaampaa. Tällä on suuri merkitys metsän tuottoon, ja tämä kannattaakin ottaa huomioon vertaillessa metsäsijoitusta muihin sijoitustuotteisiin.

Typpilannoituksesta hyötyy puiden lisäksi myös muu kasvillisuus, ja esimerkiksi marja- ja sienisadot voivat parantua lannoituksen myötä. Lisäksi typpilannoitus on ilmastoteko: yhdellä lannoituskerralla ilmakehästä saadaan sidottua hiilidioksidia noin 10 000 kg hehtaarilta. Kyseinen määrä kattaa jo reippaasti yhden suomalaisen vuosittaisen hiilijalanjäljen.

Lannoitukset suunnitellaan aina yksilöllisesti jokaiseen metsään, ja typen mukana lannoitteeseen voidaan lisätä tarvittaessa myös muita ravinteita. Meiltä saat ammattimaista lannoituspalvelua, jossa suunnittelun keskiössä on aina Sinun Metsäsi!

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan metsääsi sopiva lannoitus!

Maaperän typpipitoisuuden pystyy näkemään puristamalla turvepaakkua käsissään. Tässä maaperässä typen määrä on hyvä.