Metsälannoituksen ympäristövaikutukset-asiantuntija vastaa
Olet pohtinut metsäsi lannoittamista mutta haluat pohtia myös lannoituksen ympäristövaikutuksia. Mielessäsi on kysymyksiä vesistöjen rehevöitymiseen, maaperän happamoitumiseen, biodiversiteettiin ja ravinne-epätasapainoon liittyen. Pohdit mihin kohteille lannoitus kannattaa toteuttaa ja mitä alueita välttää.
Metsäasiantuntijamme Samuli vastaa yleisimpiin kysymyksiin lannoituksen ympäristövaikutuksista.
Kerro Samuli ensiksi hieman omasta taustastasi, miksi metsien lannoituksesta on tullut intohimosi?
Olen aluksi miettinyt ja kokeillut omassa metsässä kasvun parantamista. Siellä olen onnistunut tekemään useita virheitä. Olen joutunut perehtymään asioihin silloin ja töissäni metsänhoitoyhdistyksessä vielä lisää. Metsänhoitoyhdistyksessä koulutin työkavereita mutta vein myös ilosanomaa omille metsänomistaja-asiakkaille.
Millaisia ympäristövaikutuksia metsälannoituksella voi olla vesistöihin?
Pääsääntöisesti metsänlannoitus kivennäismailla ei aiheuta ympäristölle haittaa. Tämä tietenkin vaatii, että tiedetään mitä tehdään ja otetaan yleisimmät tekijät huomioon. Meidän kautta saat varmasti aina ensiluokkaista suunnittelua, jossa otetaan riskit huomioon.
Tuhkalannoituksissa vesistöjen kuormitus turvemailla on myös yleisesti erittäin vähäinen. Oikealla suunnittelulla ja ammattimaisella levityksellä saadaan minimoitua suurin osa riskeistä. Oikeanlainen lannoite myös jo vähentää riskejä ympäristölle.
Mitä toimia teette estääksenne lannoitteiden valumisen vesistöihin?
Lannoitus alkaa huolellisesta suunnittelusta. Huomioimme vesistöt jättämällä suojavyöhykkeet vesistön ja lannoitus alueen väliin. Varmistamme aina, että metsä on sopivassa kasvun vaiheessa lannoitukselle, jotta se voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla lisätyt ravinteet. Suunnittelemme lannoitusmäärät myös että ne ovat tarvetta vastaavia. Lannoitteita on kehitetty niin että ravinteet liukenevat sopivasti metsän kasvun tarpeen mukaisesti. Lannoitus kohteet, ravinteet ja levitystapa valitaan huolella myös vesiensuojelun näkökulma huomioiden.
Kuinka suuri riski maaperän happamoitumiseen liittyy eri lannoitteiden käyttöön, ja miten tätä riskiä voidaan vähentää?
Lannoitteen suolat eivät kyllä aiheuta ihan heti oikeaa riskiä. Metsiä lannoitetaan kuitenkin vielä niin vähän, etten näkisi tässä oikeaa riskiä. Lannoitetta pitäisi laittaa todella isoja määriä hehtaarille ja lannoitus kertoja pitäisi olla todella paljon. Asiaa voi verrata pelloille, jossa lannoitusta tehdään joka vuosi ja metsiä lannoitetaan vain muutaman kerran 50 – 80 vuoden kiertoajan aikana.
Voiko metsälannoitus vaikuttaa metsän biodiversiteettiin, ja jos voi, niin millä tavoin?
Mikrobit yleensä hyötyvät ravinnelisäyksestä. Lannoitus voi vaikuttaa lievästi pieneliölajeihin, mutta vaikutus on ohimenevää.
Orgaanisen aineen hajottamisessa bakteerit hyötyvät kasvatuslannoituksesta. Humuksen on kokeissa todettu lisääntyneen lannoituksella. Metlan tutkimuksissa 3-4 kertaa toistettu typpilannoitus on lisännyt humuksen määrää männiköissä 26 % ja kuusikoissa 28 %. Tämä on ohut humuksisilla metsämailla eduksi. Metsänlannoitus “happamoittaa” hetkellisesti metsän pohjaa joka hidastaa hajotus toimintaa. Tämä lisää humuksen määrää metsämaassa.
Maaperässä heinäkasvit saattavat lisääntyä typpilannoituksen vaikutusaikana, mutta kasvillisuus palautuu alkuperäiseen typpilannoitteen vaikutusajan loppupuolella.
Seuraatteko lannoituksen pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia?
Olemme aktiivia metsälannoituksen tutkimuksissa ja olemme edesauttamassa uusien tutkimuksien liikkeelle lähtöä. Luemme myös aktiivisesti uusia tutkimustuloksia yleisesti metsäalalta sekä liittyvien alojen osalta.
Onko vaihtoehtoisia menetelmiä olemassa metsän kasvun edistämiseksi ilman kemiallisia lannoitteita, ja kuinka tehokkaita ne ovat ympäristövaikutusten näkökulmasta?
Metsälannoituksessa käytetään samoja ravinteita kuin mitä on metsänpohjassa luontaisestikin. Näillä samoilla ravinteilla puut ja kasvit kasvavat normaalistikin. Kasvien kasvua jos halutaan parantaa, niin silloin pitää lisätä ravinteita metsän pohjaan. Toki on luomulannoitteita, mutta siellä yleisesti tulee mahdollisesti “haitallisiakin ainesosia” mukana.
Miten huomioitte ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset metsälannoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa?
Lannoituksen valmistuksen ja levityksen hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 600kg/ hehtaarilta. Typpilannoituksessa kuitenkin yhdellä lannoituskerralla saadaan sidottua hiiltä noin 10 000 kg/hehtaari. Lannoitus on siis ilmastoteko jolla saadaan vähennettyä ilmakehästä kasvihuonekaasuja niin typpilannoituksella kuin myös tuhkalannoituksella.
Vaikuttaako lannoitus lumituhoriskiin?
Suurin lumituhoriski on korkealla merenpinnasta kasvavissa metsissä. Lannoitus vahvistaa kasvua, puuston latvusta sekä lisää neulasmassaa. Latvuston tuuheutuminen lisää lumen tarttumapintaa. Mikäli metsäsi kuuluu lumituhojen riskialueeseen, lannoitus tulee suunnitella hyvin. Lumituho on kuitenkin sellainen tuho, mikä vaatii useat eri olosuhteet sattumaan samaan aikaa. Eli lumituho ei ole automaatio vaikka metsäsi sijaitsee korkealla.
Vaikuttaako lannoitus hyönteistuhoriskiin?
Lannoitus vahvistaa puuta, niin runkoa kuin myös juuristoa. Se lisää latvuston neulasmassaa. Kun puussa ei ole ravinnepuutoksia, se on vahvempi taistelemaan myös hyönteistuhoja vastaan. Puu kykenee tuottamaan paremmin vasta-aineita tuholaisia vastaan, kuten pihkaa.
Kuinka lannoitus vaikuttaa marjasatoon?
Lannoitus lisää yleisesti ottaen marjasatoa. Kokeissa puolukkasadon määrä on lisääntynyt maksimissaan 350kg/ha vuodessa, keskimäärin 150kg/ha. Lannoituksen vaikutuksista hilla- ja karpalosatoihin on vähemmän tutkimusdataa, kuin myös ruokasienten määrään. Enemmän marja- ja sienisatoihin vaikuttaa sääolosuhteet kuin lannoitus.
Voit aina kääntyä puoleemme niin saat neuvontaa lannoituksen hyödyistä ja haitoista. Voit esimerkiksi lähettää meille karttakuvan kohteesta, johon olet suunnitellut lannoitusta niin voimme arvioida lannoituksen soveltuvuutta sekä antaa hintatarjouksen.
